keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

päänpuristama ruuvipenkkiinkuristama
paineenkyllästämä
puskemanpurskahtama
peninvinkunankantama tunturiinpauhaama
kynnenkasvama kynnenkuluma
lähtemä löytämä tulema
ontuma ryöväämä raahaama
kynnenkuluma kynnenkasvama
kurkunkähisemä joikaisuuntyöntämä
henkäyksenäselkäänsaattama

luonasolema

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

näen hänet peruutuspeilissä
liikennevaloissa
pysähdyksissä

ihmettelen kuinka erityisen hyvin hänelle sopivat silmälasit
hän on pelkääjän paikalla

apinan näköinen pikkumummo

kauneutta kojelaudan takaa
kurkistaa

on ajettu
tultu matka

liikennevalot pysäyttäneet tähän

tiistai 16. heinäkuuta 2013

lähivalinnan erikoistarjous osui silmään iski päähän
upposi nikamien väliin kuin laitumelta kesken märehdinnän
reväistyn lehmän mylväisy
ryntäsin valintaan
tässä minä ryntään
sen huomaa polvesta
se ei ole enää siinä missä on
se tekee jo seuraavaa eikä ehdi muistella ihmetellä
ovella vastaan tuleva sanoo moi,
se oli Jukka, että pelkkä moi ja menoks, se oli sentään Jukka
vei omaa erikoistarjoustaan, tuttu tunne:
olen monesti tullut tänne tietyin aikein
ja lähtenyt ihan eri asioiden kanssa pois

tiesin tämän, joudun palaamaan, mutta että näin kauas
että käy kuten nyt, olen tullut Kirgisiaan
tyttö ojentaa minulle pakettia
vesilintujen keveyttä aalloilla
sammaleiden yksijalkaista ryhtiä
suurin kunnia hänelle että ottaisin vain vastaan
enkä muuta osaa kuin ärsyyntyä hänestä
kuin kahdesta vesiskootterista jotka hurauttavat eri puolilta suotuvenettäni
eivätkö ne näe!
minä kuitenkin yritän kuljettaa mukanani laitumensa menettänyttä lehmää!
en vain muuta osaa
ärsyyntyä
hän tarjoaa jotain valmista pakettia
minun lähivalintavegaaniuteni
hänen koko elämänsä kunniansa hymynsä
en minä valinnut häntä kirgiisiksi
hän on kirgiisi

tämä pitkä hetki
annan paidan kuivua päälleni
lehmän olen jättänyt puolittain luontoon, pientareelle
mutta se palaa, elää lypsämättä ruokkimatta
kun makaan hiljaa veneen pohjalla
odotan että vatsa rauhoittuu
kissa tulee luodolta auliisti veneeseen, lehmäkö sen houkutteli
voi osaisipa aina itse valita sen kiertotien, sen parhaimman
(ota lehmä pitämään perää!)
ajelehdimme, sanaton sopimuksemme: kunnes tulee vastaan tukko ruohoa
meistä minä se olen joka tunnustan: tarvitsemme toisiamme
meistä minä olen se joka kiirehdin luomaan lausahdukselle merkityksen

olen kaksin tytön kanssa maailmassa
ehkä tämä sittenkin on oikea lähivalinta
täällä kaikki äänet kuuluvat laivoista
ja täällä kaikki äänet kuuluvat puista
hiljaisuus
jokaiseen kirjoitukseen olisi tultava puun rungon nousu
jokaiseen jokaisen rungon nousu erikseen ja erityisesti
kasvua päin, voittava vaahtera!
koetan tehdä niin sillä
edelleen me imetään heinästä
    vaahtera, alta kammeten, tyhjää täyttäen
    leipä, paketoitu hymyillen, ojennettu kämmenillä
kokka osuu ruohotuppaaseen
kävelen kotiin
patsas, auringosta lämmennyt, kannan sitä sisälle sylissäni
se liikahtelee kuin lapsi unestaan

torstai 11. heinäkuuta 2013

Suoraan vihkosta blogiin, täytyy paranoida sitten myöhemmin ehommaksi jos jatkaa käyttäytymistä päässäni, esittänen livenä tänään, mikäli puntit pysyilee pystyssä.

minä räkäni kuoret
                                       horjahtama
                                     vääntymä
                                  sulahtama

sitten näen rantakalliossa taivaan sinistä
                                                                      näen
                                  muurahaisen painon
kaikki on hetken mitassa lujuudessa
katselen kuinka sellainen ylevyys kiipeää minuun
hikoan
hilseilen
häviän          minä        lötkööntymä
                                            hiutuma
                                               haihtuma

olen jo kauan sukinut kaikkea pois
                 pitäisi luottaa tuuleen
puhuu ihollani hiljaa
pauhaa

minä            kiemurtamus
                         rientääntymys
                                täräyttymys
 tyys   tyys rytmiä rikon olen jo kauan sukinut
kaiken pois
otteen ottamatta

minä   liukenema
              litteytymä
                läjääntymä

     muurahainen kävelee kotiinsa kiven sisään
      se selventää
paljon asioita
 

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013



Mut elämä kulkee ja niin myös shaibakin. Keep goin.
Pariisin metrokäytävien portaikoissa kokonaisen vuorokauden tallojia väistellyt jäärä pääsi
päivänvaloon ja suoraan kyyhkysen nokkaan.
Äläkä väsy vaikka se on ympyrä.
Ja mennään, alamäki kaunis, polvet kestää.
Kuinka kaukaa on palattava. 
A circle and another circle and another and another... 
and one circle more and maybe another one is a ball.
Muutama rinki huussin ympäri, on olemassaolo, matka,
mitat vakioiset, yks Vitruviuksen mies
kehottaa jokaista tanssiin.